Lehdistötiedote 14.8.2018

Minna Huotilainen ja Mona Moisala kokosivat aivotutkimukseen perustuvat keinot keskittymiskyvyn elvyttämiseen

Kirja Keskittymiskyvyn elvytysopas. Kirjoittaja prof. Minna Huotilainen ja PsT Mona Moisala. Kustantaja tietokirjakustantamo Tuuma. Julkaisu 26.9.2018

Tarvitsemme keskittymiskykyä oppimiseen, asioihin perehtymiseen, hyvään vuorovaikutukseen, oivaltamiseen ja uuden keksimiseen. Se on elintärkeä taito, jota käyttämällä saamme asioita aikaan ja luomme elämäämme mielenrauhaa.

Aivot rakastavat keskittymistä: parhaimmillaan täysi kognitiivinen kapasiteetti on käytettävissämme ja olemme valmiita tarttumaan mahdottomiltakin tuntuviin kysymyksiin. Keskittyneessä tilassa muisti, havaintokyky ja toiminnansuunnittelu toimivat optimaalisesti.

Maailma ympärillämme vetää meitä kuitenkin pois keskittymisestä, kohti säheltämistä, kiirettä, kuormittumista ja lyhytjänteisyyttä. “Kehityskulun imu vaikuttaa vain voimistuvan. Tähän kannattaa jokaisen yksilön ja työpaikan havahtua tahollaan”, sanovat Minna Huotilainen ja Mona Moisala. He ovat aivotutkijoita, joiden 26.9.2018 ilmestyvä kirja Keskittymiskyvyn elvytysopas antaa älylaiteaikakauden ihmisille ja työpaikoille aivotutkimukseen perustuvat ohjaimet keskittymiskyvyn parantamiseen. Niiden avulla pahimmatkin säätäjät alkavat elpyä, ilmapiiri ja tuottavuus parantua.

Itse aiheutettu ADT ei ole enää vain yksilön ongelma

Amerikkalainen lääkäri Edward M. Hallowell alkoi jo 1990-luvulla puhua ilmiöstä nimeltä attention deficit trait eli ADT. Hän kuvasi sillä ihmisiä, jotka olivat eläneet liian pitkään liian kiireistä elämää, tehneet montaa asiaa yhtä aikaa, jättäneet tauot pitämättä, hyppineet tehtävästä toiseen, laiminlyöneet unen hoitamisen ja näillä käyttäytymistavoilla aikaansaaneet itselleen tilan, jossa aivot eivät enää toimi normaalisti.

“1990-luvulla tällaiset henkilöt olivat harvinaisia, mutta nyt tuntuu, että yhteiskuntamme on heitä (meitä?) täynnä”, toteavat Huotilainen ja Moisala.

ADT-tila on kuin palohälytys, jota ei saada pois päältä. Sen tunnuspiirre on itsensä keskeyttäminen. Jos ADT:stä kärsivä ihminen saa kerrankin rauhallisen työskentelytilan, jossa ei ole taustamelua eikä keskeytyksiä, hän keskeyttää itse itsensä: yhtä asiaa tehdessä hänen mieleensä tulvii muita asioita. Keskeyttämiseen ei tarvita edes älylaitteiden kutsuvina vilkkuvia viestejä ja päivityksiä.

“Kuvaavaa on, että työskentelemme ahkeran oloisesti, mutta koemme, ettemme saa yhtään mitään aikaan”, sanovat Huotilainen ja Moisala.

Tiedetään, että ADT ei synny hetkessä. Työelämästä löytyy ihmisiä, jotka ovat jo vuosikausia säheltäneet ja alisuorituvat osaamiseensa nähden. Tämä aiheuttaa yksilön ja työyhteisön tasolla turhautumista ja tulee kalliiksi sekä organisaatiolle että yhteiskunnalle. Se vaikuttaa myös perheen hyvinvointiin.

Pysäytä keskeytysten kierre työpaikalla

Aivot muovautuvat sen mukaan, minkälaisia päätöksiä teemme joka päivä. Aina kun jaksamme rauhoittaa mielemme ja kohdistaa huomiomme tietoisesti yhteen asiaan kerrallaan, aivojemme keskittymiskykyyn liittyvät hermoyhteydet vahvistuvat. “Tämä on palkitsevaa. Esimerkiksi päivittäiseen, uuteen tapaan tottuminen vie vain pari kolme viikkoa”, tietää tutkijakaksikko.

Mitä työpaikalla voidaan tehdä keskittymiskyvyn elvyttämiseksi? Yksittäinen työntekijä voi tehdä paljon muokkaamalla omia työtapojaan, mutta osa muutoksista vaatii koko työyhteisön tai johtoportaan sitoutumista ja yhteistä tahtotilaa. “Avaamme myös näitä keinoja kirjassamme”, Huotilainen ja Moisala kertovat. “On tärkeää, että työpaikalla vallitsee kehittämisen kulttuuri, niin että epäkohtia voidaan ottaa puheeksi ja etsiä niihin ratkaisuja. Kun yksikin työuupunut uskaltaa lähteä puhumaan keskittymiskyvyn ja muistin ongelmista, on mahdollista päästä keskustelemaan koko työyhteisön työn tekemisen tavoista, työn käytännöistä ja työympäristöstä.”

Voiko yhteiskunta tehdä jotain keskittymiskyvyn elvyttämiseksi? Huotilainen ja Moisala nostavat esiin tärkeän näkökulman: “Työajan ja työpaikalla vietetyn ajan mittaamiseen keskittyvä työaikalaki on liian monessa työtehtävässä kuin irvikuva tarkoituksestaan: kaikki tietävät, ettei sitä voi järkevästi noudattaa kuin paperilla – todellisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua työajan määrittelyyn ja kokonaiselämäntilanteen hallintaa.” Aivotutkijoiden ehdotuksen asiantuntijatyössä sovellettavan työaikalain lähtökohdiksi lukija löytää Keskittymiskyvyn elvytysoppaasta.

Lisätiedot:

Minna Huotilainen 040 560 8304, minna.huotilainen@helsinki.fi
Mona Moisala puh 050 346 7947, mona.moisala@gmail.com
Haastattelut ja arvostelukappaleet: noo&logos, Mia Salo 040 585 1158, mia.salo@noologos.fi
Kustantaja: tietokirjakustantamo Tuuma.
Tiedottaja Sari Malinen 040 747 2078, sari.malinen@tuumakustannus.fi tai toimitusjohtaja Henna Santalahti 040 530 7268, henna.santalahti@tuumakustannus.fi.

Minna Huotilainen (@minnahuoti) on kasvatustieteen professori ja kognitiotieteen dosentti. Hän yhdistää tutkimuksissaan monitieteisesti kasvatustiedettä, aivotutkimusta ja kognitiotiedettä. Huotilainen on tehnyt aivotutkimuksesta helposti ymmärrettävää ja kiinnostavaa, mistä hän sai J.V. Snellman-palkinnon vuonna 2017. Huotilainen opiskeli ensin insinööriksi: tie aivotutkimuksen pariin alkoi sähkötekniikan opinnoista ja aivotoiminnan mittaamisesta Aalto-yliopistossa ja jatkui mm. Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa. Huotilainen on kirjoittanut kirjat Tunne aivosi (yhdessä Leeni Peltosen kanssa) ja Aivot työssä (yhdessä Katri Saarikiven kanssa). Tällä hetkellä hän työskentelee professorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Huotilainen on työmatkalla 6-15.9.2018.

Mona Moisala on psykologian tohtori, joka tutkii aivojen toimintaa ja kehittymistä sekä aivojen tiedonkäsittelykykyyn vaikuttavia tekijöitä. Väitöskirjatutkimuksessaan hän selvitti esimerkiksi sitä, miten somettaminen ja pelaaminen vaikuttavat nuorten aivoihin ja kognitiivisiin toimintoihin, kuten pitkäjänteiseen keskittymiskykyyn. Moisalaa kiinnostaa erityisesti, miten aivomme sopeutuvat nyky-ympäristöön, jossa painimme informaatiotulvan ja lisääntyneen kiireen tunnun kanssa. Moisalan uravalintaan on vaikuttanut hänen lukioikäisenä kokemansa aivoinfarkti. Alkuvuoden 2018 hän oli vierailevana tutkijana Alankomaissa. Moisala työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja jäi heinäkuussa äitiyslomalle. Lisätiedot www.monamoisala.com.