Kun teksti loksahtaa paikoilleen - tavoitteena sujuva ja helppolukuinen tietokirja

Kirjoittanut: Nelli Miettinen - 21.2.2020

Jotta valmiiseen kirjaan ei jää kielioppilapsuksia, hassuja sananvalintoja tai epäloogisia virkkeitä, jokainen Tuuman kirja käy kielenhuoltajan käsittelyssä ennen julkaisuaan. Alusta saakka Tuuman kirjojen kieltä huoltanut Anu Jäntti tietää, millainen teksti on soljuvaa ja hyvää suomea.

Hyvä kieliasu antaa viimeisen silauksen asiatekstille

Tietokirja välittää aina kirjoittajansa asiantuntemuksen lukijalle, ja sen odotetaan olevan niin sisällöltään kuin muodoltaankin asiatekstiä. Jotta kirjailijan uskottavuus ei rapise suotta kielellisten kömmähdysten takia, on kielenhuoltajalla tärkeä rooli kirjan työstämisessä valmiiksi.

"Tietokirjojen tekijät ovat oman alansa rautaisia ammattilaisia, mutta eivät välttämättä aina kirjoittamisen asiantuntijoita. Joku saattaa kirjoittaa kovin tieteellistä ja yksityiskohtaista tekstiä, joka voi kuitenkin olla maallikkolukijalle turhan raskasta. Toinen taas on innokas kirjoittamaan lennokkaasti, mutta huolimattomuusvirheitä voi löytyä paljonkin", kieliasiantuntija Anu Jäntti kuvailee.

Oikeakielisyyden hallinta on siis taitolaji, ja siitä kielenhuoltaja pitää huolen. Tuumalla kielenhuolto on myös aina kiinteä ja automaattinen osa jokaista kirjaprosessia.

Lukijalähtöisyys toimivan tekstin mittarina

Käytännössä kielenhuoltaja lukee käsikirjoituksen läpi sana sanalta ja korjaa tarvittaessa tekstiä tai antaa muokkausehdotuksia kirjoittajalle. Tavoitteena on kieliopillisesti hyvä suomen kieli ja lukijan näkökulmasta miellyttävä teksti.

"Selvien kielioppivirheiden lisäksi kiinnitän huomiota tekstissä muun muassa toistoon, asioiden esitysjärjestykseen, otsikointiin ja asiavirheisiin. Osittain työnkuvani lähentelee kustannustoimittajan työtä, mutta kielenhuoltaja tarkastelee useimmiten tekstiä suurennuslasilla kustannustoimittajaan verrattuna", Jäntti näkee.

Yhteistyö kustannustoimittajan kanssa on kuitenkin tiivistä, sillä toisinaan joudutaan pohtimaan yhdessä vaikkapa Kielitoimiston uusia kielenkäyttösuosituksia.

"Esimerkiksi ‘alkaa tehdä’ ja sen nykyään hyväksytty rinnakkainen muoto ‘alkaa tekemään’ pohdituttivat meitä. Pitäydyimme kuitenkin alkuperäisessä kirjoitusasussa", Jäntti muistelee.

Kielenhuoltaja on kuin yhtälöitä ratkova matemaatikko

Jäntin mukaan Tuuman käsikirjoitukset ovat aina olleet jo hyvin pitkälle hiottuja tekstejä, kun ne ovat tulleet kielenhuoltajan työpöydälle. Innokkaana lukemisen harrastajana hän myös iloitsee, että pääsee ensimmäisten joukossa tutustumaan Tuuman uusiin kiinnostaviin kirjoihin, joita muuten ei välttämättä tulisi lukeneeksi.

"Olipa kirjan aihe mikä hyvänsä, on minusta palkitsevaa saada tietty tekstinpätkä loksahtamaan paikoilleen. Sitä voisi verrata matemaatikon työhön, jossa ratkaistaan kimuranttejakin yhtälöitä", Jäntti sanoo.

Kun käsikirjoitus on käynyt kielenhuoltajan prosessin läpi, on vaivattomasti soljuvaa ja oikeakielistä tekstiä helppo lukea. Kielenhuoltaja ei kuitenkaan ole ankeuttaja, joka mullistaa kirjoittajan tekstin tyystin, vaan miettii, millaiset kielenpiirteet sopivat kulloiseenkin kielenkäyttötilanteeseen.

"Kyllä se vaan ilahduttaa, kun saamme kirjoittajan kanssa yhteistyössä valmiiksi hyvästä tekstistä vieläkin loistavamman. Joskus siihen tarvitaan enemmän pähkäilyä, joskus vähemmän. Kirjailijan oma ääni ja tyyli kirjoittaa kannattelevat kuitenkin aina käsikirjoitusta", Jäntti hymyilee.