Metataidot auttavat pärjäämään työelämässä

Kirjoittanut: Karoliina Jarenko ja Jenni Kankkunen - 20.2.2021

Nykypäivänä puhutaan paljon yleisistä työelämätaidoista eli metataidoista. Ne ovat nousseet osaamiskeskusteluissa yhtä tärkeiksi tai jopa tärkeämmiksi kuin ammattiosaaminen. Niillä viitataan taitoihin, jotka auttavat pärjäämään ja toimimaan tehokkaasti nykypäivän työelämässä. Taidot liittyvät ennemmin työn luonteeseen kuin mihinkään tiettyyn ammattiin tai tehtävään.

Esimerkiksi asiantuntijatyössä on tärkeää osata antaa aivoille kunnolla lepoa. Se voi tarkoittaa vaikkapa metsässä kävelyä tai kaukaisuuteen tuijottelua mutta ei Facebookin selaamista sohvalla. Fyysisessä työssä puolestaan korostuu fyysinen lepo palautumisen keinona, jolloin Facebookin selaaminen ei häiritse palautumista yhtä paljon.

Muuttuvan työelämän asiantuntijat Karoliina Jarenko ja Jenni Kankkunen kertovat, millaisia nykyajan yleiset työelämätaidot ovat.

Ota haltuun viisi tärkeää metataitoa

Ympäristömme on täynnä mahdollisuuksia, mutta niihin tarttuminen edellyttää uusien asioiden kokeilemista ja luomista, todella nopeatempoista oppimista, kompastelua ja epäonnistumisista selviytymistä. Vielä muutama vuosikymmen sitten oli aivan normaalia ajatella, että tutkinnon jälkeen mennään töihin koko työuran ajaksi ja että työnantaja huolehtii osaamisen kehittämisestä. Työnantajat toki osallistuvat osaamisen päivittämiseen jatkossakin. Perinteisessä osaamisen johtamisen mallissa strategiasta uutettiin osaamistarpeet, jotka sitten täytettiin organisaatiossa erilaisten koulutusten avulla. Työntekijän rooli oli passiivisempi: hänen tuli omaksua työnantajan kouluttamat asiat ja osata soveltaa niitä työhönsä. Nykyisin pallo on sinulla ja jatkuva oppiminen on avain ketterään urakehitykseen!

Metataidoista ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä luokittelua tai listausta, joten olemme oman kokemuksemme perusteella jaotelleet metataidot viiteen keskeiseen taitokokonaisuuteen: oppiminen, resilienssi, tehtävänhallintataidot, vuorovaikutustaidot ja ajattelutaidot.

Nykyään yhä useammassa työssä tehdään asioita, joita ei voi määritellä ennalta. Niinpä ensimmäisenä taitokokonaisuutena ovat oppimistarpeet, jotka nousevat esiin vasta matkan varrella. Työntekijän vastuu oppijana korostuu: hänen tulee osata itse yhdessä työkavereiden ja johdon kanssa nostaa esiin ja määritellä oppimistarpeet, hankkia tarvittava osaaminen laajasti erilaisia menetelmiä ja kanavia käyttäen sekä jakaa omaa osaamistaan ja auttaa muita. Tätä työssä tapahtuvaa oppimista kutsutaan ketteräksi oppimiseksi.

Toinen kokonaisuuksista on resilienssi, joka tarkoittaa muutoskykyä. Aluksi sillä viitattiin kykyyn selvitä ja palautua äkillisistä kriiseistä ja epätoivotuista tapahtumista. Pikkuhiljaa huomattiin, että samat ominaisuudet, jotka auttavat meitä selviämään isoista kolhuista, auttavat myös pärjäämään jatkuvassa muutoksessa ja epävarmuudessa.

Kolmantena tulevat tehtävänhallintataidot, jotka liittyvät oman työn johtamiseen ja tehokkaaseen tekemiseen. Erityisesti asiantuntijatyölle on luonteen omaista, että tekemistä on aina enemmän kuin mihin aika riittää. Ei ole jonkun muun tekemää suoritelistaa, joka pitää saada tehtyä iltaan mennessä, vaan määrität itse ja tiimisi kanssa, mitä kaikkea kannattaa tehdä ja missä järjestyksessä. Lisäksi tilanteet muuttuvat koko ajan, jolloin prioriteetitkin vaihtavat paikkaa. Tätä kaikkea hallinnoit itse. Työsi tuottavuus ja vaikuttavuus ovat suoraan verrannollisia tehtävänhallintataitojesi kanssa.

Neljänneksi nostimme vuorovaikutustaidot, sillä enää hyvin harvassa työssä tehdään asioita yksin. Yhteistyö on lisääntynyt kaikilla aloilla. Tiimityöskentelyn tehokkuus riippuu täysin tiimin sisäisestä kommunikaatiosta, ja asiakassuhteet muistuttavat yhä enemmän yhteistyösuhteita. Asioita edistetään yhdessä oman organisaation sisäisten ja sen ulkopuolella olevien ihmisten kanssa digitaalisilla alustoilla sekä kasvotusten. Hierarkkiseen auktoriteettiin perustuvaa vaikuttamista on yhä vähemmän, ja vertaisvaikuttamisen taidot ovat nousseet keskiöön. Kyky laadukkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen on edellytys lähes minkä tahansa tavoitteen saavuttamiseksi.

Viidenneksi metataitojen osa-alueeksi valitsimme ajattelutaidot, koska asiantuntijatyössä lisäarvo muodostuu pitkälti ajattelukyvystämme. Jokaisen tulisi ymmärtää perusasiat omat mielen toiminnasta, erottaa intuitiivinen ajattelu tietoisesta ajattelusta ja osata hyödyntää kumpaakin näistä sopivalla tavalla. Looginen päättelykyky on edellytys oikeiden johtopäätösten tekemiselle, ja luovan ajattelun tekniikat tuottavat hyviä ideoita ja innovaatioita. Nämä taidot nostavat tulevaisuudessa päätään myös suorittavan työn tehtävissä, kun automaatio vapauttaa aikaa manuaalisesta työstä enemmän päättelyyn ja ongelmien ratkaisemiseen.

Tutustu Jennin ja Karoliinan uutuuskirjaan: Kohti Ketterän urakehityksen työkirja
Kuva: Heidi Strengell

Artikkelin avainsanat:

työ, työelämä, työtavat

Arkisto:

2021

2020

Elokuu

Heinäkuu

Kesäkuu

Toukokuu

Huhtikuu

Maaliskuu

Helmikuu

Tammikuu