Mielikuvaharjoittelu – henkinen voimavara ihan meidän jokaisen elämässä

Kirjoittanut: Nelli Miettinen - 14.2.2020

Mielikuvilla on valtava voima hallita ajatuksiamme — usein myös ilman, että tiedostamme sitä lainkaan. Mieltä voi kuitenkin treenata mielikuvaharjoittelun avulla. Psyykkiseen hyvinvointiin ja liikuntapsykologiaan perehtynyt emeritusprofessori Jarmo Liukkonen kertoo, miten voimme hyödyntää mielikuvia terveytemme, hyvinvointimme ja suoritustemme edistämiseksi.

Optimisti onnistuu, pessimisti jää nuolemaan näppejään

Jarmo Liukkonen on mies paikallaan kertomaan, mistä mielikuvaharjoittelussa oikein on kyse. Hän on työskennellyt uransa aikana niin liikunnanopettajana, tutkijana kuin valmentajanakin. Liukkosen tie on vienyt myös useisiin Suomen urheilumaajoukkueisiin, joissa hän on toiminut psykologisen valmennuksen asiantuntijana.

Pitkän uransa aikana hän on oppinut, millainen voima mielikuvilla on paitsi yksittäisissä urheilusuorituksissa myös elämässä yleensä.

"Vaikka mielikuvaharjoittelu ei itsessään ole tae onnistumisesta, se lisää onnistumisen mahdollisuutta. Suoritustilanteessa on ratkaisevaa, ajatteletko pystyväsi johonkin vai uskotko, että et pysty", Liukkonen kuvailee.

"Ratkaisevaa on, ajatteletko pystyväsi johonkin vai uskotko, että et pysty."

Liukkosen uusi kirja Kuka hallitsee mieltäsi? — Mielikuvien hyödyntämisen kirja pureutuu juuri tähän kysymykseen. Kirja kertoo siitä, kuinka mielikuvat vaikuttavat meihin ja mitkä ovat ne mekanismit, jotka tätä vaikutusta selittävät.

Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että myönteiset ajatukset saavat meissä aikaan myönteisiä tunteita ja edelleen suotuisia somaattisia eli kehollisia reaktioita. Vastaavasti kielteiset ajatukset herättävät meissä kielteisiä tunteita, mikä heijastuu edelleen negatiivisina reaktioina kehossamme.

"Mielikuvat siis saavat aikaan aivoissa vastaavanlaisia muutoksia kuin kyseisen asian toteuttaminen käytännössä. Niinpä esimerkiksi mielikuvat hyvistä terveyttä edistävistä tavoitteista luovat motivaatiota saada aikaan näitä positiivisia muutoksia. Positiivinen elämänasenne todellakin kannattaa", Liukkonen havainnollistaa.

Urheilukentällä oma paras suoritus riittää

Koska urheilupsykologia on vienyt Liukkosen sydämen, on hän päässyt jakamaan osaamistaan alansa asiantuntijana eri lajien huipuille. Tutuksi ovat tulleet niin hiihtoladulla sivakoivat maastohiihtäjät kuin parketilla taituroivat kilpatanssijat. Liukkosen lajikirjo psykologisen valmennuksen alueella on mittava.

"Jokainen urheilija on yksilö, joten sama kaava psyykkisessä valmennuksessa ei sovi kaikille. Jo lajien erilaisuus vaikuttaa paljon, jos verrataan toisiinsa vaikkapa painia, maratonjuoksua, rytmistä kilpavoimistelua tai mäkihyppyä", Liukkonen sanoo.

Tietyt lainalaisuudet toki pätevät urheilupsykologiassa, hän muistuttaa.

"Kun keskittyy nauttimaan omasta suorituksestaan ja tekemään parhaansa, palvelee se urheilijaa huomattavasti paremmin kuin se, että vertailisi jatkuvasti itseään muihin ja tavoittelisi kaikin keinoin kultamitalia. Emmehän voi vaikuttaa kuin omaan suoritukseemme. Kun saa tällaisen apinan pois selästään, tulee tekemisestä paljon rennompaa", Liukkonen toteaa.

Suomen jalkapallomaajoukkueen Huuhkajat ja jääkiekkomaajoukkueen Leijonat ovat myös esimerkkejä siitä, miten uusi nuori sukupolvi uskaltaa ohjata ajatuksensa ennemmin käsillä olevaan suoritukseen kuin horisontissa siintävään lopputulokseen. Liukkosen mielestä ryhmädynamiikan ja joukkuehengen merkitys valmennuksessa on korostunut entisestään, mikä auttaa yhteisen fokuksen kirkastamisessa niin harjoituksissa kuin kilpailutilanteissa.

Mielikuvaharjoittelu edistää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia

Mitä mielikuvaharjoittelulla sitten tarkoitetaan? Yleisimpiä mielen avulla tehtäviä psyykkisen säätelyn harjoituksia ovat esimerkiksi rentoutumis- ja keskittymisharjoitukset, menneen tai tulevan suoritustilanteen läpikäyminen mielikuvissa, haasteellisiin tapahtumiin valmistautuminen sekä motorinen liikekuvittelu.

Tällaiset ihmisen mielensisäiset liikkeet kiinnostavat Liukkosta. Siksi hän palaa halusta kertoa, miksi psyykkiset taidot ovat tärkeitä ja miten niitä voi harjoittaa juuri mielikuvien avulla.

Vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassaan Psyykkinen vahvuus — Mielen taitojen harjoituskirja Liukkonen listaa psykologisiksi taidoiksi muun muassa keskittymiskyvyn, mielikuviin eläytymisen, tavoitteenasettelun ja rentoutumiskyvyn.

"Kun oppii tuntemaan itsensä, pystyy myös omia vahvuuksiaan hyödyntämään paremmin. Siksi suosittelen tutustumaan omiin mielen sopukoihin ja niihin ajatuksiin, jotka saavat meidät toimimaan tietyllä tavalla. Joskus voi olla tarpeen muuttaa tai kehittää omia ajatus- ja käyttäytymismallejaan", Liukkonen sanoo.

"Kun oppii tuntemaan itsensä, pystyy myös omia vahvuuksiaan hyödyntämään paremmin."

Hän kannustaakin perehtymään mielikuvaharjoitteluun, koska sillä on tutkitusti merkittäviä myönteisiä vaikutuksia sekä hyvinvointiin että suorituskykyyn.

"Mielikuvaharjoittelun avulla voidaan vaikuttaa muun muassa elämäntilanteen laaja-alaiseen ymmärrykseen, itseluottamukseen, epäonnistumisten välttämiseen ja niistä toipumiseen sekä motoriseen kontrolliin, kivunhallintaan ja kuntoutukseen. Listaa voisi jatkaa edelleen", Liukkonen kertoo.

Olipa kyseessä sitten tavoitteellinen kilpaurheilija tai vapaa-ajan harrastelija, psyykkisten taitojen kehittäminen palkitsee jo pelkästään henkilökohtaisena hyvinvointina. Aina silmissä ei tarvitse kiilua se korkein palkintokoroke tai äärimmäinen itsensä ylittäminen.

"Monesti riittää ihan vain se, että saa onnistumisen elämyksiä pienistäkin asioista. Se kannustaa jatkamaan", Liukkonen kiteyttää.

Kuva: Heidi Strengell

Artikkelin avainsanat:

mielikuvitus, mielikuvaharjoittelu, hyvinvointi, itsensäkehittäminen

Arkisto:

2020

Heinäkuu

Kesäkuu

Toukokuu

Huhtikuu

Maaliskuu

Helmikuu

Tammikuu