"Tutkijan pitää hypätä lukijan saappaisiin" – popularisointi tuo tiedon koko kansan huulille

Kirjoittanut: Nelli Miettinen - 5.3.2020

Mitä yhteistä on aivotutkimuksella, hiukkasfysiikalla ja ihmisen fysiologialla? Kaikkia näitä — ja lukemattomia muita — tieteenaloja tutkitaan koko ajan. Mihin uutta tietoa sitten tarvitaan ja miksi siitä pitäisi kertoa kaikille? Aivotutkija Minna Huotilaisen mielestä tutkimuksella voidaan jopa kirjaimellisesti parantaa maailmaa. Siksi tutkimustieto ei saa olla salaista vaan myös suuren yleisön saatavilla.

Popularisointi — lukijan oikeus, tutkijan velvollisuus

Asioiden ja ilmiöiden kriittinen ja järjestelmällinen tutkiminen kerryttää uutta tietoa. Siksi tiede on aina uuden tiedon ytimessä. Tutkimustuloksista on tapana kertoa paitsi omalle tiedeyhteisölle myös kaikelle kansalle.

"Jokaisella on oikeus uuteen tietoon."

Aktiivisena tieteen yleistajuistajana tunnettu aivotutkija Minna Huotilainen rakastaa uutta tietoa ja haluaa myös kertoa siitä avoimesti. Hän tähdentää, että kohderyhmä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten tutkimuksesta puhutaan.

"Jos vastassa on kadunmies, on esitystapa varsin toisenlainen verrattuna toiseen tutkijaan. Siksi tieteestä täytyy kirjoittaa ja puhua tavalla, jonka ansiosta asia on mahdollista ymmärtää ilman sen suurempaa ennakkotietoa", Huotilainen kuvailee.

Tällöin puhutaan tieteen yleistajuistamisesta tai popularisoinnista.

"Jokaisella on oikeus uuteen tietoon. Yhtä lailla myös tutkijalla on velvollisuus uuden tiedon tuottamiseen ja ennen kaikkea sen yleistajuistamiseen. Iso osa tutkimuksesta tehdään kansalaisten verovaroilla, joten tieteen popularisointi on siinäkin mielessä tärkeää", Huotilainen näkee.

Yleistajuistaja työstää tekstiä kohdeyleisöä varten

Kun tutkimusta yleistajuistetaan, täytyy puhe kohdentaa oletetulle maallikkolukijalle. Usein tutkimusta pitää taustoittaa laajemmin, käyttää helposti omaksuttavia mielikuvia ja tarjota ymmärrettäviä esimerkkejä. Myös tiedon sovellusmahdollisuudet kertovat monesti enemmän kuin yksityiskohtaisen datan kuvailu.

"Tutkijan pitää hypätä lukijan saappaisiin ja ajatella asiaa tämän näkökulmasta. Mitä lukija ehkä ajattelee, tietää ja luulee? Lukija pitää myös osata pysäyttää, jos hän onkin käsittänyt jonkin asian aiemmin väärin", Huotilainen sanoo.

"Siksi tutkijan on tärkeää jutella ihan tavallisten ihmisten kanssa, jotta hän pysyy kärryillä erilaisista tavoista katsoa maailmaa. Tutkijan kupla kun saattaa kaventaa omaa puhetapaa", hän lisää.

"Tutkijan pitää hypätä lukijan saappaisiin."

Ylipäätään yleistajuisen tekstin kielen on oltava kansantajuista — sellaista, joka ei vilise erikoisia termejä tai outoja käsitteitä. Toisinaan tietylle termille on keksittävä kokonaan uusi suomenkielinen vastine, sillä tutkimusmaailmassa valtakielenä hallitsee useimmiten englanti. Joskus termi vakiintuu helpostikin, joskus taas ei.

"Esimerkiksi aivojen hippokampukselle on ehdotettu nimeksi aivotursoa. Se ei kuitenkaan ole saanut tuulta alleen", Huotilainen naurahtaa.

Uusi tieto ei saa ahdistaa vaan kannustaa

Kun Huotilainen kirjoitti Mona Moisalan kanssa Keskittymiskyvyn elvytysoppaan, he pyrkivät muokkaamaan Moisalan väitöskirjan yleistajuiseen muotoon. Toki väitöskirjaa oli tarpeen taustoittaa myös muulla aiheeseen liittyvällä tutkimustiedolla.

Jokaista meitä koskettava keskittymiskyky — tai pikemminkin sen puute — tarjosi eväät helppotajuiseksi tietokirjaksi. Huotilaisen mukaan kirjasta löytyy lukijalle kiinnostavaa ja arkista tarttumapintaa, johon on helppo samaistua.

"Annamme kirjassa käytännönläheisiä soveltamisvinkkejä, jotta lukija pääsee testaamaan keskittymiskykyään käytännössä. Pyrimme siihen, että vinkit ovat vähän hauskojakin. Eikä meillä ole mitään syytä peitellä lukijalta omaa, ajoittain heikkoa keskittymiskykyämme, sillä aihe koskettaa yhtä lailla meitä", Huotilainen hymyilee.

Hän muistuttaa, että tieteen popularisoijan on hyvä olla armollinen ja jalat maassa lukijaa ajatellen.

"Tutkimustulokset voivat välillä olla aika karuja ja ahdistaa lukijaa. Näistäkin tuloksista on kerrottava mutta konkreettisesti ja toiveikkaasti. Jos yksikin ihminen pystyy tämän vuoksi ottamaan askeleen oikeaan suuntaan, vaikkapa parempiin elintapavalintoihin, olen työhöni tyytyväinen", Huotilainen kannustaa.

Kuva: Heidi Strengell

Artikkelin avainsanat:

tietokirja, tiede, yleistajuistaminen, popularisointi, kirjailija

Arkisto:

2020

Elokuu

Heinäkuu

Kesäkuu

Toukokuu

Huhtikuu

Maaliskuu

Helmikuu

Tammikuu